Column in Kauppalehti by Pekka Koponen 6.10.2014, B18

Last April I wrote an article on the Kauppalehti column about the Horizon2020-programme. Titled “EU Innovation grants worth 70 billion given out - Will Finland pay for innovations of others?”  Horizon has now functioned for almost a year and we will hear the news on the results soon. What will the world look like for the Finnish applicants?

The SMEs were offered 20% of the entire programme’s funds, with a novel catchy name “The SME Instrument”. The 2.5 million Euro grants could be spent on various company functions in quite a flexible manner. The first application round statistics have now been published. Finland received five victories, one of which being Aurelia Turbines, a company, that develops micro turbines. With such a result, Finland becomes a net recipient, leaving several countries, like Sweden, behind. Within smaller countries category though, Ireland was clearly the best with their ten winners, reflecting on the strong support that Ireland’s national co-financing instruments provides to EU-funding applicants.

Historically, Finnish corporations have not been the most active applicants under the previous Framework Programmes. The first year’s results have yet to come, though we are hoping to see some progress. Many companies, which have lagged behind and have not previously applied for the EU funding, have now become more active. The EU offers far better funding terms than those by corresponding Tekes instruments. The payments are upfront, the projects are closer to the actual market and the greater share of money is available for the company’s own use, without those exacting subcontracting requirements. The ever-criticised burden of the application and consortium building bureaucracy could now be outsourced, as the expertise in those tasks is rarely found in-house. We have a long way ahead of us, in order to catch up with the best European companies, but we are definitely on the right path.

The sad truth is - we cannot all be winners. Research institutes and Universities seem to have received the short end of the stick, when the recession in Europe had shifted innovation money flow from producing publications into creating jobs. The research centres, which have not had the time to adapt, are taking the hit. Research centres were the main applicants in the previous Framework Programmes, but now we see more and more companies putting their projects together, picking the best research groups in Europe, from wherever those may be found. Last week in Rome, couple of Europe’s largest research institutes compared their fates to butchering in the discussion we had. I hope that VTT and the Finnish Universities have fared better.

We could gladly remain net recipients, though we should not rest on our laurels. Tekes EU-Team and The Federation of Finnish Technology Industries have been putting tremendous effort in activating the field. However, the task is far from complete and this work must be continued. Not only the financing and networking instruments need to be developed, but a full-scale national strategy for EU-innovation funding is required. Unlike our competitor countries, we, in Finland, have yet to determine the focus, the modes of action and the division of responsibilities. Who is up for a challenge to take care of those?

The author is the founder and Chief Executive Officer of Spinverse

Valoa Suomen Horisontissa?

 Kauppalehden kolumni, Pekka Koponen 6.10.2014, B18

Kirjoitin viime vuoden huhtikuussa Kauppalehden kolumniin Horisontti 2020-ohjelmasta otsikolla ”70 miljardia EU-innovaatiorahaa jaossa – jääkö Suomi nettomaksajaksi?”.  Horisontti on nyt toiminut vajaan vuoden ja tuloksista kuullaan lähiaikoina paljon uutisia.  Miltä maailma alkaa näyttää suomalaisille rahoituksen hakijoille?

PK-yrityksille tuli tarjolle 20% koko ohjelman rahasta, uutuutena iskevästi nimetty ”pk-instrumentti”.  Jopa 2,5 miljoonan euron avustuksella voi rahoittaa joustavasti yrityksen eri toimintoja.  Ensimmäisen haun tilastot tulivat jo julki.  Suomeen saatiin viisi voittajaa, esimerkkinä mikroturbiiniyritys Aurelia Turbines.  Tällä tuloksella päästiin nettosaajan puolelle ja taakse jäi mm. Ruotsi.  Pienistä maista Irlanti veti pisimmän korren kymmenellä voittajalla.  Maan kansallinen rahoittaja tukee vahvasti EU-rahan hakijoita.

Suomalaiset suuryritykset ovat aiemmissa puiteohjelmissa olleet laiskoja hakijoita. Ensimmäisen vuoden hakujen tuloksia odotetaan vielä hetki, mutta toivottavasti näemme positiivisia yllätyksiä.  Useat aiemmin EU-rahan ulkopuolella jättäytyneet firmat ovat aktivoituneet.  Rahoitusehdot ovat huomattavasti paremmat kuin vastaavalla Tekes-rahalla.  Maksatus on etupainotteisempaa, hankkeet voivat olla lähempänä markkinoita ja rahasta jää suurempi osa omaan käyttöön ilman alihankintavaatimuksia.  Hakubyrokratian ja kumppanihaunkin voi ulkoistaa, kun omasta talosta osaamista harvoin löytyy.  Euroopan kärkeen meillä on vielä matkaa, mutta suunta näyttää hyvältä.

Kaikki eivät voi voittaa ja hankalimmassa jamassa näyttävät olevan yliopistot ja tutkimuslaitokset.  Lama-EU heilautti innovaatiorahan mittarit julkaisujen luomisesta työpaikkojen tuomiseen.   Tutkimuslaitokset, jotka ovat eivät ole ehtineet mukautua, ovat pahimmassa pulassa.  Edellisissä puiteohjelmissa tutkimuslaitokset toimivat rahoituksen päähakijoina.  Nyt yritykset enenevässä määrin vetävät konsortioita ja poimivat mukaan parhaat tutkimusryhmät alihankkijoiksi sieltä päin Eurooppaa mistä ne milloinkin löytyvät.  Pari Euroopan suurinta tutkimuslaitosta kutsui omaa kohtaloaan viime viikolla Roomassa teurastukseksi.  Toivottavasti VTT ja suomalaiset yliopistot ovat suoriutuneet paremmin.

Nettosaajana voidaan pysyä, mutta työtä on vielä paljon jäljellä.  Tekesin EU-tiimi ja Teknologiateollisuus ovat aktivoineet hienosti kenttää ja tätä työtä pitää jatkaa.  Rahoitusinstrumentteja verkostojen rakentamiseen ja osaamisen hankintaan pitää kehittää.  Kaipaamme myös edelleen kansallisen strategian EU-innovaatiorahoitukselle.  Painopisteet, vaikutuskeinot ja vastuunjako ovat määrittelemättä, toisin kuin kilpailijamailla.  Kuka hoitaisi nämä asiat kuntoon?

Kirjoittaja on Spinverse Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja