Material technology provides competitiveness for the Finnish industry - Markku Heino's column in Kauppalehti

Advanced materials and manufacturing methods are expected to provide critical enablers to overcome the great challenges our society is facing related to renewable energy, environment and well-being. More concretely, materials technology forms already today the basis for new solutions in e.g. biomedicine, electronics, packaging, energy technologies, engineering, construction, and many other fields. And, its role will be even more crucial in the future.

The Tekes Functional Materials programme coordinated by Spinverse has driven focused application oriented R&D on materials and nanotechnology creating new openings and strong basis for new competences and businesses for the Finnish industry. Intensive, target-oriented co-operation between industry and academia has already resulted in high-level scientific results and emerging businesses in solar energy and printed intelligence as well as sharp focus on biomedical applications.

Recent result highlights presented at the Functional Materials Summer Festival, May 29-30, Helsinki, include e.g. roll to roll ALD coating technology (Beneq), flexible & formable touch sensors (Canatu), novel solar thermal collectors (Savo-Solar), antimicrobial fabrics (Silvergreen), ultra-high strength biocomposites (Vivoxid) & injectable bone cement (Ozics) for bone fracture treatment. Common to all these active SME companies is that they have turned their research systematically towards business and are targeting directly to global markets – knowing their place in the global value chains. And, remember that many other developments will be maturing soon in our rich research portfolio. I challenge the Finnish industry to take an even more active role to exploit these high-level results!

Original article published in Kauppalehti, 11.6.2012 (in Finnish)

Suomen teollisuus on ollut murrosvaiheessa jo jonkin aikaa ja uusia menestystarinoita on haikailtu julkisuudessa usein toistettuna hokemana ”Mistä saadaan seuraava Nokia?” Viime aikoina on ehkä ymmärretty, ettei tämän kokoluokan globaaleja menestyjiä rakenneta hetkessä eikä sellaisia kovin usein synny Suomeen. Asetelma on sama kuin ”mistä uusi Jari Litmanen jalkapallomaajoukkueelle.” Yksittäisiä isoja tähtiä tarvitaan, mutta uudistusvaiheessa oleellisempaa on kasvattaa laajempi joukko uusia kovia ammattilaisia, sellaisia jotka ovat ”syntyneet” maailmanluokan pelureiksi - niin urheilussa kuin teollisuudessakin.  Viime vuosina suuret odotukset  on suunnattu IT-alaan, erityisesti äskettäin nousseeseen pelialaan ja erilaisiin palveluihin. Nämä ovat liiketoimintamielessä houkuttelevia aloja, joista Suomenkin on otettava oma osansa. Tätä maailmaa  ja ihmiskunnan yhteistä  tulevaisuutta rakennetaan kuitenkin konkreettisesti aivan toisin kuin äkäisillä tipuilla leikkimällä tai toinen toistamme hieromalla – niin mukavaa kuin se onkin.

Materiaaliteknologia on avainasemassa sekä nykyisissä että tulevaisuuden sovelluksissa, oli kyse lääketieteesta, elektroniikasta, energia-alasta, rakentamisesta, koneenrakennuksesta tai vaikkapa pakkauksista. Erityisesti kun haetaan kestävän kehityksen mukaisia uusia ratkaisuja ja materiaali- ja energiatehokkuutta, materiaalivalinnoilla ja valmistusprosessilla on keskeinen merkitys kilpailukyvyn kannalta.

Tekesin Toiminnalliset materiaalit –ohjelma on panostanut systemaattisesti Suomen teollisuuden uudistamiseen sovelluslähtöisen materiaalikehityksen kautta. Määrätietoinen työ kantaakin nyt hedelmää – maailmanluokan tuloksia syntyy laajalla rintamalla ja uutta liiketoimintaa niin perinteisillä kuin aivan uusillakin aloilla. Esimerkkeinä tästä ovat mm. uuden osaamisen rakentaminen ja liiketoiminnan pohjustaminen niin aurinkoenergiaan kuin painettavaan älykkyyteen sekä täsmätoimet uusiin biolääketieteen materiaalisovelluksiin liittyen.

Uusiutuvan energian markkinat  ovat  voimakkaassa kasvussa. Panostamalla järkevästi mm. aurinkoenergiateknologioihin olemme rakentamassa puhtaampaa maailmaa ja luomassa uutta vientiä ja työpaikkoja Suomeenkin. Pinnoitusosaamisensa pohjalta uusiin sovelluksiin ponnistaneet kasvuhakuiset pk-yrityksemme kuten Beneq ja Savo Solar näyttävät esimerkkiä muille. Tuoreiden T&K-hankkeidensa kautta ne ovat jo avanneet kanavat globaaliin liiketoimintaan – ja nämä nousevat tähdet on jo maailmalla noteerattu ja palkittukin.

Akkuja ja kondensaattoreita on tehty maailman sivu, mutta nykyajan vaatimukset mm. energiatiheyden suhteen haastavat materiaaliteknologiaa tosissaan. Siiheen vastaavat mm. Aalto yliopiston prof. Maarit Karppisen ja prof. Esko Kauppisen tutkimushankkeet, jotka ovat jo luoneet Suomeen uutta kansainvälisen tason akkumateriaaliosaamista. Eikä ole sattumaa, että kumppaneiksi ovat hakeutuneet kansaiväliset huippututkijat ja mm. Toyotan akkulaboratorio. Näiden ohella mm. OMG:n, EB:n ja Akkuserin T&K-hankkeet ovat luoneet uutta pohjaa alan teollisuuteen.

Painettu elektroniikka on ollut pitkään täynnä lupauksia, mutta nyt niitä on alettu lunastaa. Canatun, Beneqin ja Iscentin kaltaiset yritykset tuovat alaan merkittävää uutta särmää. Uusia tutkimushankkeita on käynnissä mm. diagnostiikkaan, aurinkokennoihin, superkondensaattoreihin, paperipohjaiseen ”halpaan” elektroniikkaan, ihon hoitoon ja jopa solujen painamiseen liittyen. Fokus on kaupallistamisessa ja pilotoinnissa (proof-of-concept), johon mm. VTT:n PrintoCentin rullalta rullalle valmistus antaa hyvät eväät. Pelikenttä on avattu teollisille soveltajille – osaamista ja ratkaisumaleja kyllä löytyy.

Biomateriaaliosaamisemme tuottaa uusia ihmisen varaosia – soluterapiasta ja pehmeistä kudoksista luunmurtumien korjaukseen. Ozicsin kehittämä ruiskutettava luusementti vakavien, kuormaa kantavien luiden murtumien korjaukseen ja Vivoxidin ultraluja mutta täysin biohajoava komposiittimateriaali ovat tuoreimpia uutuuksia.
Poikkialainen tutkimusyhteistyö tuottaa uutta: nanoselluloosa on yllättäen juuri todettu oivaksi solujen kasvatusalustaksi mm. lääkeaineiden vaikutusten ja kemikaalien myrkyllisyyden testukseen. Tämä avaa mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia UPM:lle, joka kehittää omassa hankkeessaan teollista prosessia fibrilliselluloosan valmistukseen sekä etsii potentiaalisia käyttökohteita.

Yhteistä edellisille on sovelluslähtöinen ajattelutapa, vahva yhteistyö ja oman pelipaikan tunnistaminen kansainvälisissä arvoverkoissa – jo tutkimusvaiheessa. Näillä eväillä on syntynyt merkittäviä tuloksia ja osaamista, jota Suomen teollisuuden pitää vielä paremmin hyödyntää. Tarvitaan määrätietoisia ”maalintekijöitä” – näistä tarjoiluista nimittäin osuvat muutkin kuin Messi.

Author: Dr. Markku Heino, Spinverse Oy
Coordinator of the Tekes Functional Materials Programme