Spinverse's Managing director Pekka Koponen writes about materials technology, which is going to revolutionise several industries much in the way ICT did during the last couple of decades. The column was originally published in Kauppalehti on 19 October 2010.
Tietotekniikka mullisti parissa vuosikymmenessä informaatioon pohjautuvat teollisuusalat. Seuraavaksi materiaaliteknologia tekee saman valmistavassa teollisuudessa elektroniikasta energiaan ja metsäteollisuudesta ympäristötekniikkaan. Jotta Suomi pärjää tässä murroksessa, vaatii se merkittävää rahoitusta teollisuudelta, yksityissijoittajilta ja valtiolta.
Nanoteknologia on materiaalitekniikan tärkein vauhdittaja. Siihen maailmalla tehdyt julkiset miljardi-investoinnit alkavat kantaa hedelmää. Suomessa merkittävin rahoittaja on ollut Tekes. Markku Lämsän johtama Toiminnalliset Materiaalit -ohjelma vauhdittaa alueen suomalaisia innovaatioita yli 200 miljoonalla eurolla.
Materiaali-innovaatioiden tie kaupalliseen menestykseen on pitkä ja kivinen. Tuomo Suntolan 70-luvulla keksimä atomikerroskasvatusmenetelmä ALD lähti liikkeelle TKK:lta. ALD-patentit kulkivat silloisen Nesteen kehitysyksikön kautta hollantilaiselle ASM:lle. ASM rakensi ALD:stä ensimmäisen miljardibisneksen. Intelin uusimmat piirisukupolvet eivät olisi syntyneet ilman suomalaista teknologiaa, josta hollantilaiset korjasivat tuotot.
Teollisuuden t&k-rahoitus materiaalitutkimukselle on elintärkeää. Viime aikoina kylmää kyytiä saanut Nokia on panostanut alaan voimakkaasti. Yritys osoitti hiljattain olevansa edelleen suunnannäyttäjä. Se julkisti Kai Öistämön johdolla Cambridgessä esimerkkejä ihoa myötäilevästä elektroniikasta tunneaistia juksaaviin pintoihin.
Menestykseen vaadittavat yhteydet kansainvälisiin tutkimushuippuihin eivät edellytä Nokian kaltaisia resursseja. European Batteries valmistaa pääomasijoittaja VNT:n tuella Varkaudessa akkuja sähköautosektorille. Sen tuotekehitys kaupallistaa maailman johtavien tutkimusryhmien työn hedelmiä metsäteollisuuden asteittain jättämässä kaupungissa.
Yliopistotutkimuksesta syntyneet teknologiat tarvitsevat erityisen kärsivällistä rahaa. Aalto-yliopiston synnyttämä Canatu haki vuosia nanonupputeknologialleen fokusta muun muassa Yrjö Neuvon enkelirahoituksella. Lopulta painopisteeksi valittiin kosketusnäytöt, joissa nanonupuilla korvataan kallis ja Kiinan kontrolloima indium-aine. Yritys rakentaa nyt pääomasijoittaja Inventuren viiden miljoonan euron rahoituksella komponenttitehdasta Helsinkiin.
Pelkällä materiaalilla, ilman kykyä investoida lopputuotteiden valmistukseen ja jakeluun, on vaikea menestyä. Tosin niitäkin löytyy. Yksi tunnetuimmista on Gore-Tex. Se valtasi paikkansa ulkoiluvaatteissa tiukalla patenttisuojalla, brändäyksellä ja puolustamalla asemaansa oikeussaleissa. Suomessa julkinen rahoitus patenttipohjaiselle liiketoiminnalle hakee yhä muotoaan.
Laboratorioissa kypsyvät muun muassa teräksen vahvuista paperia lupaileva nanosellu, Itämeren puhdistukseen tähtäävä typpilannoite ja laaja joukko ultrakevyitä ja kestäviä materiaaleja. Toivotaan etteivät nämä suomalaiset innovaatiot karkaa maailmalle pääomien puuttuessa.
Kirjoittaja on Spinverse Oy:n toimitusjohtaja.
Kolumni on julkaistu Kauppalehdessä 19.10.2010.